|
Satoja vuosia sitten Kabbalasta kertovien kirjojen löytäminen
oli mahdotonta. Kabbala välitettiin vain yhdeltä
kabbalistilta toiselle, eikä milloinkaan tavalliselle ihmiselle.
Tänään tilanne on päinvastainen. On olemassa halu
levittää materiaalia kaikille ja kutsua kaikkia osallistumaan
opintoihin. Ihmisen halu henkisyyteen kasvaa sitä mukaa, kun
hän tutkii kabbalistisia kirjoja, ja meitä
ympäröivä valo, meiltä kätkössä
oleva todellinen maailma, alkaa heijastumaan niissä
ihmisissä, jotka haluavat päästä
lähemmäksi henkisyyden omaa vetovoimaa, ja he alkavat
haluamaan sitä vieläkin enemmän.
Kabbalistit kielsivät Kabbalan tutkimisen sellaisilta
ihmisiltä, jotka eivät olleet valmistautuneet siihen,
elleivät he tehneet niin erityisissä olosuhteissa. He
kohtelivat oppilaitaan varovaisella tavalla varmistaakseen että
nämä opiskelisivat oikealla tavalla. He rajoittivat
oppilaittensa määrää tiettyjen kriteerien
mukaisesti.
Baal HaSulam antaa kuvauksen näistä syistä
kirjoituksensa "Johdanto Tutkimukseen kymmenestä valosta" alussa.
Jos me kuitenkin ymmärrämme nämä rajoitukset
edellytyksinä, jotka johtavat Kabbalan aitoon
ymmärtämiseen, voimme nähdä, että ne ovat
tarkoitettu estämään opiskelijoita kulkemasta harhaan
oikealta polulta.
Asiat ovat muuttuneet siten, että nyt meillä on olemassa
paremmat olosuhteet, kielelliset keinot ja suurempi
päättäväisyys opiskella Kabbalaa. Koska sielut
tuntevat tarvetta opiskella Kabbalaa, ovat sellaiset kabbalistit kuten
Baal HaSulam kirjoittaneet kommentaareja, jotka tekevät
mahdolliseksi opiskelun ilman että joutuisi harhaan. Nyt jokainen
voi oppia Kabbalaa hänen kirjoistaan.
On suositeltavaa, että opiskelija keskittyy ainoastaan Arin, Baal
HaSulamin sekä Rabashin kirjoituksien alkuperäisiin
versioihin oppiakseen Kabbala oikealla tavalla.
Kabbalan ensisijainen tavoite on hengellisyyden saavuttaminen.
Vain yksi asia on tarpeen - oikea ohjaus. Jos ihminen tutkii Kabbalaa
oikealla tavalla, hän edistyy ilman että hänen
täytyy pakottaa itseään mihinkään.
Henkisyydessä ei voi olla minkäänlaista pakkoa.
Opinnot tähtäävät siihen, että henkilö
löytöö yhteyden itsensä ja sen välille,
mitä kirjaan on kirjoitettu; tämä tulisi aina
pitää mielessä. Tämä on se syy, miksi
kabbalistit kirjasivat ylös kokemuksensa ja saavutuksensa. Ei sen
vuoksi, että voitaisiin lisätä tietoa todellisuuden
rakentumisesta ja toiminnasta, niin kuin luonnontieteissä.
Kabbalistinen teksti pyrkii henkisen totuuden ymmärtämiseen
ja sisäistämiseen.
Jos ihminen lähestyy tekstejä saavuttaakseen henkisyyden,
tekstistä tulee hänelle häntä korjaavan valon
lähde. Jos hän lähestyy tekstejä saadakseen
viisautta, on se hänelle pelkkää viisautta. Hänen
sisäisen vaatimuksensa mitta määrää kuinka
paljon voimaa hän voi irrottaa siitä, sekä hänen
korjauksensa vauhdin.
Tämä tarkoittaa, että jos henkilö opiskelee
oikealla tavalla, hän ylittää tätä maailmaa ja
henkistä maailmaa erottavan muurin. Hän pääsee
sisäisen ilmoituksen paikkaan ja tavoittaa valon. Tätä
kutsutaan kauniiksi merkiksi. Jos hän ei saavuta tätä,
on se merkki siitä, että hän on laiminlyönyt
ponnistelujaan laadullisesti tai määrällisesti; hän
ei ole yrittänyt tarpeeksi. Kysymyksessä ei ole se, miten
paljon hän on opiskellut, vaan se kuinka fokusoitunut hän on
suhteessaan pyrkimyksiinsä, tai se, puuttuiko häneltä
jotakin. Mutta jos hän saavuttaa halun korjata itsensä,
hän voi tavoittaa henkisyyden. Vasta silloin taivaat avautuvat
hänelle ja päästävät hänet sisälle
toiseen maailmaan, toiseen todellisuuteen, toiseen ulottuvuuteen.
Hän tavoittaa tämän vaiheen opiskelemalla oikealla
tavalla Kabbalaa.
Elämä Kabbalan parissa ei tarkoita sitä, että vain
vältetään miellyttäviä asioita, jotta halut
pysyisivät aloillaan. Korjaus ei tapahdu omaa itseään
rankaisemalla vaan henkisten saavutusten seurauksina. Kun ihminen
saavuttaa henkisyyden, valo ilmaantuu korjaamaan häntä.
Tämä on ainoa tapa, jolla ihminen voi muuttua. Kaikki muu on
teeskentelyä. Se erehtyy, joka luulee että henkisyys voidaan
tavoittaa esittämällä ulkoisesti jotakin. Sisäinen
korjaus ei seuraa siitä, koska ainoastaan valo voi korjata
ihmisen. Opiskelun tarkoituksena on esittää kutsu korjaavalle
valolle. Siksi ihmisen tulee työskennellä itsensä kanssa
vain tätä tarkoitusta silmällä pitäen.
Aina kun esiintyy jotain painostusta tai noudatettavia
säännöksiä, on se merkki siitä että
toiminta on lähtöisin ihmisistä, eikä se
tähtää ylempiin maailmoihin. On lisättävä
etteivät sisäinen harmonia tai rauhallisuus ole
ennakkovaatimuksia henkisyyden tavoittamiselle, vaan ne tulevat
korjaamisen seurauksina. Mutta ihmisen ei pidä uskoa, että
tämä voi tapahtua ilman ponnisteluja hänen taholtansa.
Kabbalan tie absoluuttisesti torjuu kaikenlaiset pakkokeinot. Se suo
ihmiselle vähäisen aavistuksen henkisyydestä, jotta
tämä suosisi sitä enemmän kuin materialismia.
Sitten hän selkeyttää haluaan suhteessa omaan
henkisyyteensä. Sen myötä hän etääntyy
aineellisista asioista sitä mukaa, kun ne eivät
enää vedä häntä niin paljoa puoleensa
eivätkä näyttäydy niin
välttämättöminä.
Vääränlainen Kabbalan opiskelu voi
etäännyttää ihmisen henkisyydestä, vaikka
hänen tarkoitusperänsä olisivatkin hyvät.
Tämän tyyppinen opiskelija ei voi muuta kuin epäonnistua.
Kahdesta kielestä joita käytetään henkisen maailman
tutkimukseen - raamatullisesta (Mooseksen viidessä kirjassa
sekä profeettojen kirjoissa ja aikakirjoissa käytetystä)
ja kabbalistisesta, on jälkimmäinen kaikkein
käytännöllisin ja suorin. Sitä opiskelevat
eivät voi kulkea harhaan ymmärryksessään. Se ei
käytä tämän maailman nimistöä, vaan se
sillä on erityinen sanasto, joka viittaa suoraan henkisiin
työkaluihin, olioihin ja voimiin, sekä näiden
välisiin yhteyksiin.
Se on siis opiskelijalle kaikkein hyödyllisin kieli sisäisen
edistymisen ja itsensä korjaamisen kannalta. Jos luemme Baal
HaSulamin kirjoituksia, emme joudu vaaraan eksyä.
Henkisyys voidaan saavuttaa oikeita kirjoja lukemalla, s.o. aidon
kabbalistin kirjoittamia. Raamatun tekstit ovat Kabbalan tekstejä.
Ne ovat kirjoja, joita kabbalistit kirjoittivat toisilleen vaihtaakseen
ajatuksia ja auttaakseen toisiaan oppimaan. Henkilö, jonka
henkiset tunteet ovat kasvaneet, kykenee näkemään, miten
nämä kirjat auttavat häntä jatkamaan kasvuaan ja
kehitystään. Se on kuin olisi vieraassa maassa matkaoppaan
kanssa. Opaskirjan avulla matkalainen tulee toimeen uudessa
ympäristössä ja ymmärtää sitä
paremmin.
Tarvitsemme sielullemme sopivia kirjoja, kirjoja meidän tai
edeltävän sukupolven kabbalisteilta, koska kuhunkin
sukupolveen laskeutuvat sielut eroavat toisistaan ja tarvitsevat
erilaisia opetusmenetelmiä.
Opiskelija, joka etsii Kabbalan opettajaa, on tehtävä se
hyvin varovaisesti. On olemassa muka-kabbalisteja, jotka opettavat
väärällä tavalla. Esimerkiksi, toisinaan näkee
väitettävän, että aina kun "ruumis" mainitaan, se
viittaa meidän fyysiseen ruumiiseemme, että oikea käsi
on rakkauden vertauskuva ja vasen käsi urheuden. Juuri
tällaista vastaan on olemassa jyrkkä kielto, jonka Raamattu
ja kabbalistit esittävät sanomalla "Älä tee
veistosta tai muuta kuvaa".
Miksi on sellaisia, jotka opettavat ja tulkitsevat tällä
tavoin? Ensinnäkään he eivät ymmärrä
kabbalistista oksien kieltä. [Katso lukua "Kabbalistien kieli:
Oksat".] Jos henkisen voimien ja meidän fyysisten ruumiittemme
välillä olisi suora yhteys, olisi ollut mahdollista opettaa
ihmisiä onnistumaan elämässä ja parantaa ruumis
fyysisin keinoin, ja kutsua sitä henkisyydeksi.
On tärkeää liittyä oikeaan opintoryhmään,
jossa voi tutkia todellisen kabbalistin kirjoituksia. Sitä
pitää harjoittaa kabbalistin ohjauksessa.
Ryhmä on voimanlähde. Jokaisella on ainakin
vähäinen materialistinen halu, ja vielä
vähäisempi henkisyyden halu. Henkisyyden halua voidaan
voimistaa ryhmän yhteisellä halulla. Yhteen kokoontuneina
erilliset opiskelijat aktivoivat Ohr Makifia
(Ympäröivää Valoa). Vaikka fyysinen ruumis toimii
ihmisiä erottavana tekijänä, se ei koske
henkisyyttä, koska henkisyydessä kaikki jakavat sydämen
pisteen, ja tästä seuraa paljon suurempi tulos.
Kaikki kabbalistit ovat opiskelleet ryhmissä. Rabbi Shimon Bar
Yochailla oli ryhmä oppilaita, ja samaten Arilla. Ryhmä on
esitymiselle elintärkeä. Se on Kabbalan ensisijainen
työväline, ja jokaisen mittana on hänen panoksensa
ryhmälle.
On olennaista ottaa vastaan aidolta kabbalistilta, joka itse on
opiskellut kabbalistin ohjauksessa. Ryhmä ei poista kabbalistin
tarvetta; se itse on mahdottomuus ilman kabbalistia, koska hän
juuri on ryhmän ohjaaja.
Kabbalisti ja tekstit estävät opiskelijaa poikkeamasta
oikeasta tavasta opiskella. Hän työskentelee itsensä
sekä sisäisen olemuksensa kanssa. Kukaan ei tiedä
toistensa paikkaa ryhmässä tai hänen henkisyytensä
tasoa. Kirjat, ryhmä ja kabbalisti ainoastaan auttavat
häntä pysymään oikealla reitillä ja
kasvattamaan hänessä henkisyyden halua sen sijaan, että
hän lähtisi seuraamaan muita haluja tai arvottomia
pyrkimyksiä.
Jotta opiskelijoita autettaisiin välttämään
epäonnistumista, heille annetaan luettelo kysymyksistä ja
vastauksista, sekä hakemisto sanoista ja ilmauksista.
Oppitunneilla huomio kiinnitetään henkiseen totuuteen,
eikä ymmärryksen syvyyteen tai sen mittaan. Se mikä on
tärkeää, on että opiskelija on motivoitunut
edistymään henkisesti, eikä vain etenemään
älyllisesti.
On totta, että ihmiset tuntevat Kabbalaan vetoa, koska he toivovat
saavuttavansa enemmän menestystä. Meidät kaikki on tehty
halusta vastaanottaa mielihyvää. Se on meidän
perustamme, mutta oikeassa ohjauksessa jotkut meistä saavuttavat
henkisyyden ja ikuisuuden. Toiset, jotka ovat oikean ohjauksen
ulkopuolella, elävät siinä illuusiossa, että ovat
saavuttaneet jotakin henkistä. Todellisuudessa he
menettävät mahdollisuutensa henkisyyden saavuttamiseen
tämän elämän aikana.
[Sisällysluettelo][Seuraava luku]
|
International Site
