|
Aloitamme lyhyellä kertauksella: Luomakunta on lähtöisin Luojasta
virtaavasta Valosta, ja tämä Valo on halu tuottaa mielihyvää, ja sen
nimi on Behina Shoresh (Juurivaihe).
Se rakentaa itselleen halun vastaanottaa mielihyvää, Behina Alef, ja
tultuaan täytetyksi Valolla, se omaksuu Valon ominaisuuden, joka on
vastustamaton halu antaa sekä tuottaa mielihyvää. Tämä vastaa Behina
Betiä.
Mutta sillä ei ole mitään annettavaa. Se käsittää, että se voi
tuottaa Hänelle mielihyvää ainoastaan, jos se hyväksyy osan Valoa
Hänen vuokseen.
Joten syntyy kolmas vaihe, Zeir Anpin. Sillä on jo kaksi
ominaisuutta: antaminen ja vastaanottaminen.
Havaittuaan nämä kaksi mielihyvän lajia, Zeir Anpin tuntee, että
vastaanottaminen on parempaa ja mukavampaa kuin antaminen. Tämä on
sen alkuperäinen luonto vaiheessa Alef.
Sen vuoksi se päättää vastaanottaa kaiken Valon ja tulee täysin
täytetyksi Valolla, mutta nyt omasta halustaan. Sen mielihyvä on
ääretön.
Tästä tulee neljäs vaihe, nimeltään Ein Sofin maailman Malchut, joka
on ainoa todellinen luomakunta. Siinä yhdistyy kaksi tilannetta: se
tietää edeltä mitä se tahtoo, ja kahdesta tilasta se valitsee
vastaanottamisen.
Ensimmäistä kolmea vaihetta ei voida kutsua "luomakunnaksi", koska
niillä ei ole omaa halua, vaan ainoastaan Luojan halu, tai mitä
siitä seuraa.
Kun neljäs vaihe on täyttynyt Valolla, aivan kuin ensimmäisessä
vaiheessa, se alkaa omaksumaan Luojan ominaisuuksia ja kokee itsensä
vastaanottajaksi.
Tämän vuoksi esiintyvä häpeän tunne johtaa päätökseen tulla Luojan
kaltaiseksi, niin että se kieltäytyy päästämästä Valoa sisälleen ja
tällöin tapahtuu Tzimtzum Alef, Ensimmäinen Rajoitus.
Minkä takia Tzimtzumia ei tapahtunut vaiheen 1 lopussa? Koska
ensimmäisessä vaiheessa Klin halu ei ollut sen oma, vaan Luojan
toivomus.
Tässä kohden luomakunta rajoittaa oman vastaanottamisen halunsa eikä
käytä sitä enää.
Tzimtzum eli rajoitus ei koske mielihyvän vastaanottamista, vaan
pyrkimystä vastaanottaa oman itsen tähden. Se toteutuu ainoastaan
suhteessa intentioon.
Ensimmäisessä tapauksessa Kli vain lakkasi vastaanottamasta. Jos Kli
nyt tekee päätöksen ottaa vastaan, mutta ei itsensä tähden, se voi
täyttää itsensä Valolla tiettyyn rajaan asti, joka riippuu sen
egoismin voimaa vastaan työskentelevän intention voimasta.
Tämä Ensimmäinen Rajoitus merkitsee, ettei Kli milloinkaan käytä
mielihyvää oman itsensä tähden. Tzimtzum Alef ei milloinkaan tule
kumotuksi.
Siksi luodun olennon ensisijainen tehtävä on välttämättä
neutralisoida halu vastaanottaa mielihyvää oman itsen tähden.
Behina Dalet, ensimmäinen luotu olento, näyttää miten kaikesta
Luojan Valosta vastaanotetaan mielihyvää, mutta Ensimmäinen Rajoitus
tarkoittaa että Malchutin vastaanottamaa kaikkinaisuutta ei enää
milloinkaan voida ottaa vastaan oman itsen tähden koettuna
mielihyvänä.
Tulemme näkemään, miten tämä periaate tulee edelleen toteutetuksi.
Alunperin Malchut asettaa egoisminsa yläpuolelle Heijastuspinnan,
joka työntää pois kaiken sisälle tulevan Valon. Tämä on eräänlainen
testi siitä , kykeneekö Malchut vastustamaan kaikkea
sitä suunnatonta Valoa, joka puskee Heijastuspintaa vasten, ja joka
vastaa yhtä suurta halua vastaanottaa sitä.
Kyllä, se onnistuu työntämään pois kaiken mielihyvän eikä se
nautiskele siinä.
Mutta tässä tapauksessa Kli joutuu erilleen Valosta. Kuinka
saavuttaa tilanne, jossa mielihyvää ei yksinkertaisesti työnnetä
pois, vaan jokin osa siitä tulee vastaanotetuksi Luojan takia?
Jotta tämä voisi tapahtua, Heijastuspinnan heijastama Valon (Ohr
Hozer) täytyy jotenkin vaatettaa Suora Valo (Ohr Yashar), ja yhdessä
ne käyvät sisälle Klihin, eli vastaanottamisen haluun.
Ohr Hozer toimii egoisminvastaisena ehtona, joka hyväksyy ja päästää
sisälle Ohr Yasharin, mielihyvän.
Ohr Hozer toimii altruistisena intentiona. Ennen näiden kahden Valon
sisälle ottamista Rosh suorittaa laskelman. Miten paljon Valoa
voidaan ottaa vastaan Luojan vuoksi? Tämä määrä käy sisälle Tochiin.
Ensimmäinen Partzuf saattaa ottaa vastaan esimerkiksi kaksikymmentä
prosenttia Valoa oman heijastuspintansa mukaisesti. Tätä Valoa
kutsutaan Sisäiseksi Valoksi - Ohr Pnimiksi.
Se osa Valoa, joka ei käy sisälle Klihin, jää ulkopuolelle ja sen
vuoksi sitä kutsutaan Ympäröiväksi Valoksi, Ohr Makifiksi.
Alkuperäistä kahdenkymmenen prosentin vastaanottamista sanotaan
Partzuf Galgaltaksi.
Sitten kun Ohr Makif ja Ohr Pnimi tuottavat painetta Taburin
kohdalla olevaan Heijastuspintaan, Partzuf työntää kaiken Valon ulos
itsestään. Sen jälkeen Heijastuspinta kohoaa vähitellen Taburista
Pehiin, menettäen oman egoisminvastaisen voimansa ja tavoittaen
tason, jolla Heijastuspinta on Peh de Roshissa.
Tulee panna merkille, ettei mikään häviä henkisessä maailmassa, vaan
jokainen seuraava teko sisältää aiemman. Siispä Pehistä Taburiin
vastaanotetut kaksikymmentä prosenttia Valosta jäävät jäljelle
Partzufin aiempaan tilaan.
Myöhemmin kun Partzuf näkee, ettei se kykene kestämään kahtakymmentä
prosenttia Valosta, se tekee päätöksen ottaa jälleen sisälle Valoa,
mutta tällä kertaa 15% kahdenkymmenen prosentin sijasta.
Tätä varten se laskee Heijastuspinnan Pehin tasolta Partzuf
Galgaltan Hazen tasolle, eli toisin sanoen se siirtyy alemmalle
henkiselle tasolle.
Jos sen tasoa luonnehtivat Reshimot olivat aiemmin tason 4
Hitlabshut ja tason 4 Aviut, ovat ne nyt vain 4 ja 3, tässä
järjestyksessä.
Valo käy sisälle samalla tavalla ja se muodostaa uuden Partzufin
nimeltään AB. Tämänkin Partzufin määränpäänä on työntää Valo pois.
Tämän tapahtuman seurauksena levittäytyy kolmas Partzuf, SAG, ja sen
jälkeen MA sekä BON.
Kaikki viisi Partzufim täyttävät Galgaltan Pehistä Taburiin. Niiden
muodostama maailma on nimeltään Adam Kadmon.
Galgalta on samanlainmen kuin Behina Shoresh, koska
vastaanottaessaan Luojalta se antaa niin paljon kuin vain voi.
AB vastaanottaa pienemmän osan Luojan vuoksi, ja sen nimi on Hochma,
kuten Behina Alefilla.
SAG toimii vain antamisen takia, ja sen nimitys on Bina, kuten
Behina Betillä. MA on samanlainen kuin Zeir Anpin, kuin Behina
Gimel, ja BON vastaa Malchutia, Behina Daletia.
Koska SAG:illa on Binan ominaisuudet, se kykenee levittäytymään
Taburin alapuolelle ja täyttämään Galgaltan alemman osan Valolla.
Tyhjiä haluja lukuunottamatta Taburin alapuolelle jäävät ne
nautinnot, jotka koituvat samankaltaisuudesta Luojan kanssa.
Kaikki tämä, koska Galgaltan NHY (sefirot Netzah Hod Yesod)
kieltäytyivät ottamaan sisälle Hochman Valoa. Ne nauttivat
Hassadimin Valosta, mielihyvästä, joka koituu samankaltaisuudesta
Luojan kanssa. Myös tämä mielihyvä on Dalet de Aviutin tasolla.
Nekudot de SAG:in Aviut on Bet, ja ne kykenevät nauttimaan Valon
antamisesta vain tällä tasolla. Siksi ne eivät enää kykene
vastustamaan tason Dalet mielihyvää, sillä tällöin ne alkaisivat
vastaanottamaan Valoa oman itsensä takia.
Niin tapahtuisikin, ellei Galgaltan Siumissa oleva Malchut nousisi
Partzuf Nekudot de SAG:in Tifferetiin ja muodostaisi uutta Siumia
(Päätepistettä). Tätä rajoittavaa kohtaa, jonka alapuolelle Valo ei
voi laskeutua, kutsutaan nimellä Parsa.
Tämän tehdessään Malchut suorittaa Valon levittäytymisen toisen
rajoituksen, joka on nimeltään Tzimtzum Bet, vastaavasti ensimmäisen
kanssa.
Ottaaksemme esimerkin jokapäiväisestä elämästämme: kuvitelkaamme
kohteliasta ja hyvin kasvatettu henkilöä, joka ei kykenisi
milloinkaan varastamaan tuhatta dollaria. Mutta jos hänen eteensä
asetettaisiin 10 000 dollaria, hänen kasvatuksensa ei ehkä tässä
tapauksessa toimisikaan, vaan viettelys ja mielihyvän houkutus
olisivat liian suuria vastustettavaksi.
Tzimtzum Bet on Tzimtzum Alefin jatke, mutta se koskee
vastaanottamisen Astioita, Kelim de Kabbalah.
On kiintoisaa havaita, että Nekudot de SAG:in kohdalla luonteeltaan
altruistinen Partzuf paljastaa itsekkään ominaisuutensa, jonka
Malchut välittömästi kohoaa ylös peittämään, muodostaen Parsaksi
kutsutun linjan, joka rajoittaa Valon alaspäistä levittäytymistä.
Partzuf SAG:in Rosh koostuu kuten kaikki Päät viidestä Sefirotista:
Keter, Hochma, Bina, Zeir Anpin ja Malchut. Nämä vuorostaan
jakautuvat seuraavasti: Kelim de Ashpa'a (Keter, Hochma ja puoli
Binaa) sekä Kelim de Kabbalah (Binan keskeltä Malchutiin asti).
Kelim de Ashpa'a (Antamisen Astiat) ovat nimeltään myös Galgalta ve
Eynaim.
Kelim de Kabbalah ovat Awzen, Hotem, Peh: AHP .
Tzimtzum Betin rajoitus merkitsee, että tästä eteenpäin Partzufin ei
pidä aktivoida vastaanottamisen Astioita. AHP:n käyttö on sille
kiellettyä; näin Malchut päätti, kun se nousi Tifferetin keskelle.
Tzimtzum Betin jälkeen kaikki Reshimot kohoavat SAG:in Roshiin ja
tekevät pyynnön muodostaa yksinomaan Galgalta ve Eynaimin tasoisen
Partzufin. Tämä mahdollistaa Partzufille ottaa vastaan ainakin
jonkin verran Valoa Luojalta.
Se merkitsee, että Heijastuspinnan sijoittuu nyt Peh de Roshin
sijasta Nikveh Eynaimiin, joka vastaa Parsan linjaa Gufin Tifferetin
keskiosassa.
Kun SAG:in Roshissa tapahtuu Zivug, tästä kohdalta muodostuu
Partzuf, joka levittäytyy Taburin alapuolelle Parsaan asti.
Tämä uusi Taburista Parsaan ulottuva Partzuf vaatettaa aiemman
Nekudot de SAG:in Partzufin, mutta vain sen yläosan, toisin sanoen
vain sen altruistiset Kelimin.
Tämän uuden Partzufin nimi on Olam Nikudim'in Katnut (Nikudimin
maailman pienuus). Tämä Partzuf ilmaantuu rajoitetulla Reshimot
Bet-Alef:in tasolla.
Itse asiassa sitä ei voida löytää aiemmin mainittujen viiden
maailman joukosta (Adam Kadmon, Atzilut, Beria, Yetzira ja Assiya),
koska se hajosi välittömästi syntymänsä jälkeen.
Sen lyhyen olemassaolon aikana sefirot Keter, Hochma, Bina, Hesed,
Gevura sekä Tifferetin kolmasosa jakautuvat kymmeneen, ja niillä on
tavanomaiset nimet.
Lisäksi sefirot Hochma ja Bina saavat erityiseksi nimekseen Abba ve
Ima (Isä ja Äiti) ja sen lisäksi sefirot Zeir Anpin ja Malchut
saavat nimekseen ZON - Zeir Anpin ja Nukva (Nainen).
Sitten ku SAG:in Roshissa on tapahtunut Zivug de Aka’a Nikveh
Eynaimilla, alemman Partzufin Reshimot tekevät pyynnön, että SAG
suorittaisi toisen Zivugin Gadlut'in (Suuruuden) Reshimotilla Peh de
Roshissa.
Kun tämä pyyntö toteutetaan, SAG:ista laskeutuu suuri Valo, joka
pyrkii laskeutumaan Parsan alapuolelle.
Partzuf Nikudim on täydellisen varma siitä, että se kykenee ottamaan
vastaan tämän Valon Luojan takia, ja että sillä on riiittävästi
voimaa tähän Tzimtzum Betistä huolimatta.
Mutta sinä hetkenä, kun Valo koskettaa Parsaa, tapahtuu Shevirat
haKelim (Astioiden rikkoutuminen), koska tällöin käy ilmeiseksi että
Partzuf haluaa vastaanottaa mielihyvän vain itseään varten. Valo
poistuu välittömästi Partzufista ja kaikki Kelim menevät rikki,
myöskin Parsan yläpuolella olevat.
Eli kun Partzuf halusi käyttää Kelim de Kabbalah'ia Luojan takia,
muodostaa Nikudimin maailman Gadlutin, joka käyttäisi kaikkia
kymmentä Kelimiä, kaikki sen heijastuspinta-intentiot rikkoontuivat.
Partzuf Nikudimin Gufissa, s.o. Parsan yläpuolisessa ZON:issa
(Hesed, Gevura, Tifferet), ja Parsan alapuolella (Netzah, Hod, Yesod
and Malchut) on kahdeksan sefirot. Jokainen näistä koostuu neljästä
vaiheesta (jos vaihetta nolla ei lasketa).
Niistä jokainen taas kantaa kymmentä sefirotia, eli yhteenlaskettuna
320 (4 x 8 x 10) rikkoutunutta astiaa.
320 rikkoutuneesta astiasta ainoastaan Malchutia ei kyetä
korjaamaan, ja siihen kuuluu 32 (4 x 8) osaa.
Jäljelle jäävät 288 (320 - 32) osaa voidaan korjata. 32 osaa
kutsutaan nimellä Lev HaEven (kirj. Kivinen sydän). Sen voi korjata
ainoastaan Luoja Itse Gmar Tikkunissa (Lopullisessa Korjauksessa).
Sekä altruistiset että itsekkäät halut ovat rikkoutuneet samalla
tavalla, ja sekoittuneet toisiinsa. Sen seurauksena jokainen
rikkoutuneen Kelimin elementti koostuu 288 osasta, jotka soveltuvat
korjaukselle, ja 32 osasta, joita ei voida korjata.
Luomisen päämäärän saavuttaminen riippuu nyt ainoastaan rikkoutuneen
Nikudimin maailman korjauksesta. Jos onnistumme vaaditussa työssä,
Behina Dalet voidaan täyttää Valolla.
Olam haTikkun (Korjauksen maailma) luodaan siksi, että voidaan
rakentaa järjestelmä Nikudimin maailman Kelimin korjaukselle.
Tätä uutta maailmaa kutsutaan myös Olam Atzilutiksi (Ulosvirtauksen
maailmaksi).
[Sisällysluettelo][Seuraava
oppitunti]
|
International Site
