Ystävien rakkaus, pelko ja usko

Rakasta ystäviäsi kuin itseäsi", sanoo Rabbi Akiva, "Se on Tooran perusperiaate". Se merkitsee että jos pitää tämän lain, kaikki yksityiskohdat sisältyvät siihen, tarkoittaen, että voidaan pitää selvänä, että kaikki pienemmät säännöt seuraavat ilman että tarvitsisi tehdä työtä sen eteen.

Mutta näemme myös, että Toora kertoo meille "Mitä Herra sinulta vaatii? Että pelkäät Minua." Siispä ensisijainen vaatimus ihmiselle on vain pelko. Jos pitää pelon käskyn, koko Toora ja käskyt sisältyvät siihen, jopa käsky "Rakasta ystävääsi niin kuin itseäsi".

Silti Rabbi Akivan sanojen mukaan asia on päinvastoin, eli Herran pelko sisältyy sääntöön "Rakasta ystävääsi". Mutta meidän oppineemme sanovat (Brachot 6) olevansa toista mieltä. He viittaavat jakeeseen "Yhteenveto kaikesta mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Luojaa, ja pidä Hänen käskynsä, sillä tämä on koko ihmisen mitta". Talmudin Gemarassa kysytään: "Mitä merkitsee 'tämä on koko ihmisen mitta'? Rabbi Elazar sanoi ' Herra sanoi, että koko maailma luotiin ihmistä varten'. " Mutta kuitenkin Rabbi Akivan sanojen mukaan kaikki sisältyy lähimmäisenrakkauden sääntöön.

Meidän oppineemme sanoivat (Makot 24) uskon olevan kaikkein tärkein. He sanoivat: "Habakuk julisti vain yhtä asiaa: 'vanhurskas on elävä uskostaan'". Maharsha tulkitsee, "Ainoa lopulta merkitsevä seikka kaikkina aikoina jokaiselle, joka haluaa tavoittaa Luojan, on usko". Toisin sanoen, sääntöjen olemus on usko. Nyt näyttää siltä, että sekä pelko että rakkaus sisältyvät uskon sääntöön!

Jotta voisimme käsittää tämän, meidän on oikein ymmärrettävä seuraavat kolme asiaa:
1. Mitä on Usko?
2. Mitä on Pelko?
3. Mitä on Rakkaus?

Meidän on jatkuvasti muistettava, että luomisen tarkoitus on tuoda mielihyvää luoduille. Jos Luoja tahtoo antaa hyvyyttä, niin mihin me tarvitsemme Uskoa, Pelkoa ja Rakkautta? Näiden täytyy olla välttämättömiä edellytyksiä hyvyyden ja nautinnon vastaanottamiselle.

Ymmärtäkäämme nyt, miten nämä kolme toimivat edellytyksinä. Meille on annettu Usko, johon sisältyy Luottamus, sillä meidän täytyy uskoa luomisen tarkoitukseen, joka on, kuten jo sanottiin, Luojan tahto suoda ystävällisyyttään. Vastaavasti meillä on oltava luottamuus siihen, että todella voimme saavuttaa tämän määränpään. Meidän pitää uskoa, ettei luomisen tarkoituksen täyttäminen (Äärettömän Luojuuden vastaanottaminen) koske vain pientä eliittiä, vaan luomisen tarkoitus koskee kaikkia luotuja ilman poikkeusta. Se ei kuulu ainoastaan lahjakkaille, mahtaville ja urheille, vaan myös kaikille muillekin.

(Katso Johdanto Talmud Eser Sefirotiin, kappale 21, jossa siteerataan Midrash Rabban lukua "Zot Habracha", missä Luoja sanoo Israelille: "Katso, kaikki viisaus ja Toora ovat helppoja asioita, sillä koko viisaus ja Toora ovat jo sen ihmisen sydämessä, joka pelkää Minua ja noudattaa Minun Tooraani".)

Meillä siis on oltava usko sekä luottamus siihen, että määränpää on saavutettavissa. Meidän ei pidä vaipua epätoivoon ponnistuksissamme ja hylätä kamppailua. Meidän täytyy uskoa, että Luoja auttaa myös meidän kaltaisiamme vähäisiä ihmisiä, että Luoja vetää meitä lähelleen, ja että me kykenemme liittymään Häneen.

Tullaksemme arvolliseksi saamaan tällaisen Uskon, meidän on ensin tultava Pelkoon (Luojan kunnioitukseen), kuten Sulamin Johdannossa Zohariin sanotaan: "Pelko on käsky, johon Tooran kaikki käskyt sisältyvät, ja se on portti Uskoon. Siinä määrin kuin ihmisessä on herännyt pelko Hänen johdatustaan kohtaan, samassa määrin hän myös uskoo Hänen johdatukseensa". Kappale päättyy näin: "Pelolla tarkoitetaan ihmisen pelkoa siitä, että hän on ollut kiittämätön ja piittaamaton Luojaa kohtaan". Tässä painotetaan, ettei tämä pelko ole sitä, että joku pelkää oman etunsa tähden, vaan se on pelkoa siitä että ei ole osannut tuoda mielihyvää Luojalle. Siitä seuraa, että tie uskoon käy pelon kautta, muuta väylää uskoon ei ole.

Jotta voimme päästä tähän Pelkoon, ettemme ole oikein antaneet tunnustusta Luojalle, on meidän ensin tunnettava halua ja kaipuuta antamiseen yleensä. Kun alamme haluta olla antavia ihmisiä Luojan silmissä, voimme alkaa huolestumaan siitä, ettemme ole olleet kylliksi antavia ihmisiä. Valitettavasti on useimmin niin, että ihmiset huolehtivat enemmän siitä, etteivät ole täyttäneet tarpeeksi itserakkautensa vaatimuksia, kuin siitä että etteivät ole osoittaneet lempeyttä Luojan tähden.

Miten voimme muuttaa luontojamme niin täydellisesti, että kukistamme luonnollisen itserakkautemme ja alamme antamaan? Vaikka ihminen lukiessaan saattaa tuntea ajoittaisia omantunnon pistoksia itserakkautensa tähden, se on aivan liian pientä ja häilyvää voidakseen täyttää hänen sielunsa periaatteena, joka sisältää Tooran sekä käskyt.

Siispä tässä neuvo: Joukko ihmisiä, joilla jokaisella on vähäinen voima, voivat kerääntyä yhteen intentionaan itserakkauden voittaminen. Vaikka he yksilöinä kokisivat vaikeana päästä antamiseen, jos he luopuvat ylpeydestään toistensa edessä, he toimivat ythenä ruumiina, joka koostuu, sanokaamme kymmenestä ihmisestä. Tällä ruumiila on kymmenen kertaa enemmän voimaa kuin yksittäisillä jäsenillään. Tämä onnistuu kuitenkin ainoastaan, jos jokainen yksilö tulee yhteenliittymään tarkoituksenaan vain itserakkautensa kukistaminen, eikä vastaanottamisen halunsa täyttäminen toisten kustannuksella. Hänen on ajateltava vain rakkauttaan toisiin. Vain tällä tavoin hän voi kehittää uuden antamisen piirteen itsessään. Rakkaudesta ystäviiin hän tulee pääsemään rakkauteen ja kiitollisuuteen Luojaa kohtaan, ja Hänen tunnustamiseensa.    

Yhteenvetona siis: ainoastaan silloin kun näemme tarpeen ystävien rakkaudelle, tulemme tietoisiksi mahdollisuudesta, että ehkä emme osoita kyllin kunnioitusta Luojaa kohtaan. Toisin sanoen alamme pelkäämään, että meiltä puuttuu kiitollisuutta Luojaa kohtaan.

Pyhyyden rakenteen perustana on "Rakasta ystävääsi", josta me opimme tunnustamaan Luojan. Sitten me voimme puhua sen Pelosta, ettemme ole antaneet tarpeeksi tunnustusta Hänelle. Vasta sitten voimme tulla Uskoon, joka on Hänen Luojuutensa Läsnäolon Astia.

Siksi on olemassa kolme suurta periaatetta:

1. Rabbi Akivan "Rakasta ystävääsi" - ainoa tapa paeta itserakkauden henkistä tylsistymistä ja apatiaa, ja päästä tuntoon siitä, miten itserakkaus on pahasta.

2. Toinen suuri periaate, Pelko, jota ilman Usko ei ole mahdollinen.

3. Usko - Uskon avulla me pääsemme sen tuntemiseen, että luomisen tarkoitus on miellyttää luotuja.

Kabbalisti Rav Baruch Shalom Halevi Ashlag 

Englanninkielisestä versiosta kääntänyt Jarkko Lehto.