Eri historiallisina aikoina maan päälle laskeutuu erilaisia sielutyyppejä jotka tarvitsevat tietynlaista kaitselmusta. He tarvitsevat sellaista kaitselmusta, joka sopii sille sielutyypille, joka on sillä hetkellä maailmassa. Siksi joka sukupolvessa on ihmisiä, jotka johdattavat meitä henkisessä kehittymisessä. He kirjoittavat kirjoja ja perustavat oppilasryhmiä tarkoituksenaan välittää metodi jonka avulla juuri se sukupolvi voi ilmoittaa sekä tavoittaa henkisen todellisuuden sille ominaisella tavalla.
Moderni Kabbala perustuu kolmeen lähdeteokseen: rabbi Shimon bar Yohain Zohar (n.100-luku jKr.), Arin, eli rabbi Yitzhak Lurian, 1500-luvulla Tzfatin kaupungissa eläneen kabbalistin kirjoitukset, ja viimein Rav Yehuda Ashlagin (Baal HaSulamin) teokset 1900-luvun puolivälistä.
Rav Yehuda Ashlag selittää, että "Luojasta lähtevä valo" merkitsee halua luoda olentoja, ja tuottaa niille mielihyvää. Tämä ensimmäinen juurivaihe on hepreaksi Behina Shoresh, "vaihe nolla" eli Keter.
Sen jälkeen Valo luo Astian, jonka mielihyvän vastaanottamisen halu vastaa Valoa itseään. Valo täyttää Astian, tuottaen sille mielihyvää. Tämä on vaihe 1, Behina Alef eli Hochma.
Valon ominaisuus on antaminen, mielihyvän suominen, kun taas Astioiden ominaisuus on vastaanottaminen, ja mielihyvän kokeminen. Kun Valo täyttää Astian, se kuitenkin siirtää myös ominaisuutensa Astiaan, ja Astiassa herää toive tulla Valon kaltaiseksi; vastaanottamisen sijasta se haluaakin nyt olla Valon kaltainen, eli se haluaa antaa ilman mitään pidäkkeitä,mutta se voi muistuttaa Valoa ainoastaan kieltäytymällä vastaanottamisesta, koska sillä ei ole mitään annettavaa. Tämä on vaihe 2, Behina Bet eli Bina.
Tyhjennyttyään Valosta Astia käsittää että Valon pyrkimyksenä on luoda Astia ja tuottaa sille mielihyvää. Sille selviää, että Astia voi kokea mielihyvää vain jos se ottaa vastaan tietyn määrän Valoa.
Siksi Astia ottaa vastaan pienen määrän Valoa, sanokaamme kymmenen prosenttia, mutta sen aikomus eli intentio on suuntautunut Luojaan (antamiseen) päin. Tämä vaihe, jossa vastanottaminen ja antaminen ovat yhtäaikaisesti läsnä sekoittuneena toisiinsa on nimeltään vaihe 3, Behina Gimel eli Zeir Anpin.
Tultuaan tähän vaiheeseen, joka koostuu kahdesta vastakkaisesta elementistä, "Astia-Halu" käsittää, että sen on luontevampi ja parempi ottaa vastaan kuin antaa rajoituksetta. Sen alkuperäinen vastaanottamisen halu saa vallan.
Astia päättää, että sen on täytettävä itsensä sataprosenttisesti mielihyvällä. Tätä täydellisesti täyttynyttä astiaa vasta voidaan pitää aitona ja todellisena luotuna, koska sen halu on lähtöisin siitä itsestään, kun taas vaiheessa 1 sillä ei ollut omaa itsenäistä halua, vaan se täyttyi Valolla Luojan toiveen mukaisesti.
Vasta vaiheessa 4 luotu tekee aidon ja omakohtaisen valinnan ottaa vastaan Luojasta lähtevä valo. Ensimmäinen todellinen Valosta nauttimisen halu syntyy luodun sisälle.
Kuten kuvasta 1 nähdään, Hochma, Bina, Zeir Anpin ja Malchut ovat valon ulosvirtaamisen neljä eri vaihetta. Luojasta lähtevän Keterin valon tarkoituksena on muodostaa vastaanottamisen halu, eli todellinen luotu.