Yhteen liittymisen tarkoitus

Ihminen saa syntymässään vastaanottovietin, jota kutsutaan itserakkaudeksi. Kun hän ei näe itselleen koituvan mitään hyötyä jostain asiasta, ei hän saa silloin energiaa tehdä pienintäkään elettä. Kuitenkaan hän ei voi itserakkautta mitätöimättä saavuttaa J-lan kaltaisuutta, Hänen muotoonsa samaistumista.

Koska tämä on jyrkässä ristiriidassa luontomme kanssa, seuraa siitä yhteen liittymisen tarve. Yhdessä me muodostamme suuren voiman, joka voi työskennellä mitätöidäkseen vastaanottohalun, joka on pahan lähde, sikäli kuin se häiritsee ihmisen luomisen tarkoituksen saavuttamista.

Tästä johtuen yhteenliittymän tulee koostua yksilöistä, joilla on yhteinen aate, joka koskee vastaanottohalun kukistamista. Sitten tällaisten yksilöiden yhteenliittymä saa aikaan suuren voiman, joka kykenee voittamaan yhteisen itserakkautensa. Tämä johtuu siitä, että yleinen sisältyy erityiseen: yksilö sisältyy kaikkiin muihin, ja vastaavasti kaikki muut yksilöön. Siispä jokainen yksilö voi päämäärän saavuttaaksensa ammentaa koko yhteenliittymän suuresta yhteisvoimasta.

Jotta yksilöt voivat suorittaa tämän "toisiinsa sisältymisen", jokaisen henkilön on mitätöitävä itsensä toisen edessä. Tämä tapahtuu, kun jokainen näkee toisen hyvät puolet, eikä ota huomioon hänen epätäydellisyyksiään. Se joka pitää itseään vähänkin kumppaneitaan ylempänä, ei pysty täysin liittymään tai sopeutumaan heidän pariinsa.

Samaten heidän on oltava vakavia itsensä mitätöinnissä. Muutoin he eivät ole virittäytyneitä ylimmän päämäärän saavuttamiselle. Oli aika, jolloin oli tapana "nöyrän vaelluksen" tähden käyttäytyä ulkoisesti vähemmän vakavasti, vaikka todellisuudessa sydän olisi palanut ilmiliekkinä.  

Mutta mieleltään pienempien ihmisten tulee kuitenkin olla hyvin varovaisia, jotta he eivät joutuisi sellaisiin puheisiin ja tekoihin, jotka eivät edistä heidän muodostamisensa tarkoitusta, joka on läheisyys J-lan kanssa. (Kirjassa Matan Torah, s.138 kerrotaan enemmän J-lan läheisyydestä).

Vain silloin kun ollaan muiden kuin ystävien parissa, on parempi kätkeä aikomus sydämeen ja olla ulkoisesti kuin kaikki muutkin, jakeen Vaella nöyrästi J-lan, sinun Herrasi, kanssa mukaisesti. Vaikka tällä jakeella on ylhäisempiäkin tulkintoja, on tämä yksinkertainen merkitys kuitenkin suuri.

Siksi on oleellista, että kun kumppanit työssä kerääntyvät yhteen, heidän keskuudessaan tulee vallita tasa-arvo, jotta he kykenisivät mitätöimään itsensä toisiaan varten.

Yhteenliittymän on myös huolehdittava siitä, ettei kevytmielisyys pääse tunkeutumaan sen keskuuteen tekemään tuhojaan (Mutta tämä on henkilökohtainen sisäinen seikka). Toisaalta silloin kun ollaan sellaisen kanssa, joka ei ole kumppani yhteenliittymässä, ei pidä osoittaa mitään vakavuutta, vaan on oltava juuri samanlainen kuin se henkilö, jonka kanssa ollaan. Tuolloin ei pidä puhua vakavista aiheista, vaan sellaisista jotka kiinnostavat sitä, jonka kanssa ollaan, ja jota sanotaan "kutsumattomaksi vieraaksi".

Kabbalisti Rav Baruch Shalom Halevi Ashlag 
Tikkaiden askelmat (1984), ensimmäinen essee

Englanninkielisestä versiosta kääntänyt Jarkko Lehto.